Vierailijat

perjantai 18. huhtikuuta 2014

Hiekan poistoa hinaajalla 2014 Portugalissa

Edellinen talvi on ollut poikkeuksellinen täällä Portugalin Penichessä. Täällä on ollut ennätysmäärä myrskyjä ilman taukoja. Tästä johtuen tälle "meidän rannalle" on kertynyt noin 6m kerros ylimääräistä hiekkaa. Tämä selvisi meille kun aikaisemmin kaivoimme meidän kaapelin päätä esiin. Sitä hiekkaa nyt vaan on niin paljon että sen kaivaminen sukeltamalla mammuttipumpulla on vähän liian aikaa vievä operaatio, joten päätimme poistaa sitä hinaajan potkurivirtausta apuna käyttäen.
Tarvittavat työkalut 1 valtameri hinaaja, joka suostuu ajamaan lähelle rantaviivaa. Sitten tarvitaan hyvä ankkurointi joka pitää hinajaan paikallaan, jotta saadaan aikaiseksi voimakas potkurivirta joka saa maata liikkeelle.


Meillä on paikalla isot "Mooring" Ankkurit jotka on tehty teräsbetonista. Niiden painot ovat noin 50T ilmassa ja noin 35T meressä. Näissä on kiinni 100m 32 tai 36mm kettinkiä. Yhden näistä kettingeistä olimme kaivaneet aikaisemmin esiin hiekasta mammuttipumpulla ja siihen oli tarkoitus kiinnittää tämä hinaaja.

Liikkeelle lähdin tiistaina 15.4 iltapäivällä. Lento oli klo 17 ja välilasku Kööpenhaminassa. Lissaboniin saavuin väähän jälkeen 23. Mutta koska matkalaukku katosi, pääsin jatkamaan matkaa siten että hotellilla olin 1.30 yöllä. Herätys aamulla keskiviikkona klo5.30. joten olin nukkunut noin 3h. Hotellin sängyssä oli todella kova patja, mikä on muuten yleistä näissä pienemmissä kaupingeissa. Joten aloin kutsua sitä "Hotelli Hard Bed"iksi. Aamulla kaikki oli vielä pimeää ainoastaan katuvalot valaisivat menoamme. Kesä ei ole vielä saapunut tännekään, mutta aamu oli mielestäni todella upea. Oli aivan tyyntä ja hiljaista, vaikkakin pimeää.

Hinaajaa ei löytynyt sovitusta paikasta, olivat jääneet 2 mailia ulommas odottelemaan aamun sarastusta.  




Kun hinaaja oli kytketty kettinkiin jonka toinen pää oli 100m päässä hiekan alla oleva jättiläiskokoinen betoni ankkuri, alettiin ajamaan merellepäin. Näin potkurivirta puhalsi hiekkoja takaisin rannoillepäin josta ne ovat siis kadonneet. 

Alussa koko vedenpinta alkoi pölistä hiekasta muuttuen beigen väriseksi, mutta jo 1 tunnin kuluttua ei sitä hiekkaa enään noussut pintaan asti. Tämä oli mielestäni hyvä merkki. Näin jatkettiin seuraavat 4½ tuntia. 

Pinnalle kertyi hiekkapesun seurauksena vaaleanruskeaa vaahtoa

Veto oli sen verran kovaa että lopulta mainingin myötävaikutuksella aiheutui nukivä liike ja ketjumme meni poikki, mutta tätä oltiin myös osattu odottaa. 
Vääntynyt sakkeli. Vaikka tällä kertaa  ketju menikin poikki. 
Nämä sakkeli mallit kestävät erittäin hyvin ruostumista suolaista merivettä vastaan, eivätkä aukea itsestään. Kuitenkin tarvittaessa helposti avattavissa.
Kello oli jo 15.00, joten päätimme lyhyen tarkastus sukelluksen jälkeen jatkaa seuraavana päivänä. Näkyväisyys oli alle 10cm. Tämä huono näkyvyys oli toki odotettavissa, ja sitä jatkuisi jonkun aikaa ennenkuin vesi selviäisi uudelleen.

Olin jokseenkin väsynyt huonon sängyn, lyhyet yöunet ja päivä merellä, joka aina vastaa pientä kuntosalikäyntiä. Merellä kun lihaksia jännitetään keinumisen tahdissa tasapainon ylläpitämiseksi, sekä käsiä jalkoja että vatsan seudun muskeleita. Tätä ei moni tule ajatelleeksi, mutta kun on viettänyt päivän merellä on aina vähän normaalia väsähtyneempi.

Nukkumaan pääsin kuitenkin vasta noin klo 22.00 aikoihin. Uusi yö tuolla hard bedillä ei ollut yhtään mukavampi. Mutta aamulla nousin ylös klo 7.00 ja aamupalan jälkeen satamakapteenin toimistoon hakemaan taas noita sukellustyö lupia. Täällä ei voi tehdä mitään meritöitä kuten sukellus tai muita töitä ilman että kyseiseen työhön on satamakapteenin kirjallinen lupa. tähän kuuluu paljon papereita ja byrokratiaa tottakait. Luvat oli kourassa vasta klo 10. aikaan. Niitä hakiessa vierähti yksi tunti. Joskus sen saa 10 minuutissa, toisinaan menee enemmän aikaa.

Kun oltiin rannassa lähdössä, tuli "Polisia Marinha" eli Meripoliisi tarkistamaan luvat, veneen katsastuskunnon ja kyseli että ei kait me vaan salakuljeteta huumeita. Noh, tässäkin tarkastuksessa meni jonkun aikaa. Mutta sukellustyöt saatiin kuitenkin aloitettua jo 10.30.

Näkyväisyys oli edelleen huono 0,3 -1m luokkaa, joten kokonaiskuvan saaminen edellispäivästä jäi vähän arvailun varaan. Mutta hiekkaa oli siirtynyt jalkapallokentän kokoiselta alueelta noin 1-2m. Tämä oli ihan hyvä lopputulos. Kokeiltiin vielä mammuttipumpulla kaivaa kaapelia esiin jotta voitaisiin arvioida paremmin hiekkakerroksen määrää, mutta huonon näkyväisyyden takia siitä ei saanut oikein aikaisempaa parempaa kuvaa. Nousu ja laskuveden ero on täällä näinä päivinä noin 4m. Sitten etsittiin katkennut ketju ja laitettiin se paikalleen siihen kaapelin viereen, siinä käytettiin sateliittia ja metallin paljastinta.






Lopulta lopetimme merellä kello 15.00 ja 16.30 oli tavarat purettu ja veneet nostettu merestä.

Taas yksi yö tuolla kovalla bedillä, itse asiassa nukuin osan yöstä sohvalla, joka ei ollut hullumpi. Ehkä seuraavan yön nukun sillä kokonaan, Se on vaan ahdas, mutta siinä ei kuitenkaan paikat puudu kuin kalliolla nukkuessa. Heti aamusta sain kadonneen matkalaukkuni, jossa oli kaikki kamani merelle. Pelastusliivit, pilli, muistiinpanovälineet ja vaihtovaatteet. Noh ne onkin valmiiksi pakattu kotimatkaa varten.

Perjantaina yön olisin saanut nukkua rauhassa, mutta en pystynyt. Nyt odottelen täällä Hotelli Hard Bedissä kotin palaamista. Ja aloin kirjoittaa tätä Blogia. Paluu lentoni on huomenna lauantaina. Yritin aikaistaa paaluulentoa tälle perjantai päivälle, mutta koneet oli sen verran täysiä pääsiäisen takia ettei siitä tullut mitään.


18.4.2014 Peniche Portugal
//rk