Uppotukki, rahaa vai roskaa

Muutamia uppotukkeja päällekkäin Luumäen Kivijärvessä.

Uppopuut, satojen miljoonien liiketoiminta vai satojen miljoonien ympäristöongelma

Uitolla on suomessa pitkät perinteet, sitä on tehty ainakin viimeiset 500 vuotta, todennäköisesti pidempäänkin. Uittoa on tehty muuallakin, mutta Suomessa sillä on oma eritysasemansa ja jopa oma lainsäädäntö. Suomen uniikki vesistö ulottuu käytännössä maassamme melkein joka paikkaan. Riittää kun vilkaisee vähän tarkemmin suomen karttaa, niin ymmärtää vesireittiemme laajuuden. Tällaista vesistöä ei muualla maailmassa ole. Kun tähän vesistö järjestelmään yhdistetään suomen hyvä suoraselkäinen puusto ja aikana kun tiestöä tai kuljetusrekkoja ei oltu vielä keksitty, pystyy ymmärtämään sen tarjoaman "businessplanin". Suomen vesistö ulottuu joka paikkaan, tämä vesistö laskee ennemmin tai myöhemmin mereen. Tällainen vesistö taas mahdollisti suurten puumäärien kuljettamisen käytännössä kaikkialta suomesta jokisuistojen satamiin ja sahoille, kuten Kotka.
Suomesta on haettu puutavaraa ympäri eurooppaa, jo 1500 luvulta lähtien. Erityisesti Hollantilaiset kunnostautuivat aikanaan puutavaran sekä tervan hankkimisessa suomesta. Heillä oli aikoinaan mahtava kauppalaivasto, joka tarvitsi paljon tervaa ja puutavaraa aluksiensa kunnossapitämiseen. Hollantilaisilla oli myös omat erityismittansa ja tämän johdosta suomessa tuli tutuksi ns. Hollaninpalkit. Tällainen puutavara sahattiin jo suomessa määrämittoihin, jotka sopivat suoraan heidän laivoihin tiettyihin tarkoituksiin, kuten kansipalkiksi. Sahatavaran ja tervan vienti on ollut pitkään yksi suomen tärkeimmistä vientituotteista ja on edelleen. Nykyisin terva on vaihtunut paperiin. Näistä on syntynyt suomen nykyinen metsäteollisuus.

Nykyään puutavara kulkee pääsääntöisesti kumipyörillä ja tukinuitto on käynyt tarpeettomaksi. Poikkeuksena Saimaan vesistö, jossa tukinuittoa edelleen tehdään, mutta nippu-uittona. Muualla suomessa tukinuitto irtouittona on käytännössä lopetettu, vaikka uittosääntöä ei olisikaan purettu. Uiton ainoaksi ongelmaksi ovat jääneet nuo uppotukit
Uittosäännöllä tarkoitetaan laillista lakiin perustuvaa tukinuitto-oikeutta vesistöissä. Se toi oikeuksien lisäksi myös vastuita. Kun uitto lopeteaan, pitää vesistö saattaa alkuperäiseen kuntoon tukinuittajien toimesta. Tämä puoli on jäänyt hoitamatta, sillä vesistömme on täynnä uppopuita. Ehkäpä niitä ei ole edes tarkoitus poistaa.

Ecuadorin aarelaivojen etsintä 2000-2006

Vrouw Marian 

Hylyn löytymisen jälkeen vuonna 1999, minuun otti yhteyttä eräs Monacolainen mr. Edwall. Hänellä oli eräs aarrelaiva projekti Ecuadorissa ja tähän liittyen kävimme keskusteluja kiinnostuksestani lähteä paikan päälle tutustumaan tällaisen projektin pyörittämiseen. Näin jälkeenpäin ajateltuna vaikeinta taisi olla yrittää hillitä itseäni ja näyttää mahdollisimman rauhalliselta. Ilmeisesti tämä tuotti jotain tulosta, koska jo syyskuussa saman vuonna 2000, löysin itseni KLM lentokoneesta matkalla kohti Guayaquilin lentokenttää.

Tämä Edwall on yrittänyt aikaisemmin löytää "El Doradoa" eli Inkapäällikkö Atahualpan kadonnutta kulta-aarretta. Espanjalaiset Pizarron johdolla ottivat Inkapäällikkö Atahualpan vangikseen ja lupasivat vapauttaa hänet huoneellista lunnaita vastaan, joka oli määritelty 6,7 x 5,2 x 2,4m kokoiseksi, joka piti täyttää 1/3 kullalla ja loput 2/3hopealla. Tämä kulta ja hopea kerättiin kasaan sovittuun huoneeseen, joka ei ollut Espanjalaisten alueella. Myöhemmin Espanjalainen luutnantti kävi paikanpäällä tarkistamassa lunnaiden olevan sovitulla tavalla kerättynä. Tämän jälkeen Atahualpa kuitenkin vapauttamisen sijaan kuristettiin hengiltä. Inkat saivat kuitenki tiedon murhasta jonka seurauksena tuhannet inkat tyhjensivät lunnashuoneen sinne kerätyistä jalometalleista ja siirsivät sen jonnekin. Huone tyhjennettiin yhden yön aikana ja jalanjäljet johtivat kohti Llangnatiksen viidakkoon. Aarretta ei silloin eikä ole tähään päivään mennessä ole onnistuttu löytämään. Tarinaan liittyy joku Skotti joka palasi myöhemmin viidakosta yhden kulta esineen kanssa, jonka oletettiin olevan osa tuota suurta kulta aarretta. Mies pääsi pois viidakosta henkitoreissaan ja hänen muut ryhmän jäsenet olivat kuolleet matkalla. Tämä Skotti myös kuoli muutamaa kuukautta myöhemmin. Hän on kuvaili sairasvuotella ollessaan kirjeen, johon kuvaili paikan josta kulta esineen oli löytänyt. Mutta paikkaa ei kuitenkaan kukaan ole onnistunut paikantamaan. Tämä El Dorado kullan siirto tapahtui Ecuadorissa. Tuonne Llanganatiksen viidakkoon on aikojen saatossa säännöllisesti kadonnut lukemattomia retkikuntia näihin päiviin asti. Muistan kuinka uutisissa oli tuolloin juttu noin 8 henkisen saksalaisen porukan katoamisesta sinne.
Kjellillä on kopio tästä Skotin kirjeestä. Tosin en sitä koskaan nähnyt, mutta siihen oli kuvailtu paikka jossa olisi ollut enemmänkin kultaa. Paikka on hyvin epämääräinen ja sopii melkein joka paikkaan tuolla viidakossa.

Hylkyrosvous ja muinaismuistolaki

Maanantaina 14 pv on tietääkseni "Kuka v...u ryöstikään sen hylyn" tapaus Hovioikeuden käsittelyssä. Joten pureskellaanpa asiaa vähän täälläkin.

Sukeltajat ovat nykypäivän tutkimusmatkailijoita. Heillä, jos joillain on suurin mahdollisuus tehdä päivittäin täysin uusia löytöjä. He pystyvät menemään alueelle, joissa kukaan muu ei ole ennen heitä käynyt. Esimerkiksi uusissa koskemattomissa hylyissä, tai löytävät uusia vedenalaisia luolia. Varsinkin näistä hylyistä nyt vaan tuppaa löytymään esineistöä. 
Mitäpä sitten tekevät tutkimusmatkailijat? 
Keräävät näytteitä uusista löydöistään muille todisteeksi ja ihmeteltäväksi, ihan niikuin on aina ennenkin tehty.

Muutama fakta merestä

- 2/3 maailmasta on vedenpeitossa. 
- Meri on ollut ja on edelleenkin yksi maailman suurimmista kaatopaikoista. 
- Maailman merenpohjista on tutkittu alle 1%. Itämerestä, joka on yksi maailman tutkituimmista meristä on ehkä tutkittu jo 10%, joten tutkittavaa riittää. 
- Kaikkia ajansaatossa kadonneita hylkyjä ei olla edelleenkään löydetty, eikä tulla ihan heti löytämäänkään. Päinvastoin uusiakin syntyy. Joten tutkittavat hylyt eivät tule loppumaan tulevaisuudessakaan kesken. Mutta ne tutkimattomat kyllä ehtivät mätänemään ja niissä piilevät tiedot menetetään.

Waveroller - electricity from Ocean wave's

23.march.2014 Sunday

I just make this English version from an earlier Finnish one published on March 2014.

Just arrived from Portugal and finished my last report about the work done there. And tough that as well I can write something in my blog.

Some words about our company AW-Energy
AW-Energy Oy has wave energy converter name Waveroller installed in Peniche Portugal. It has been several times connected on national grid. This device really makes elecrtricity from Ocean wave movements and it works very well. How ever this device is still a demo unit and need continually improvements and maintaining.

From here I come on the scene. Not to do improvements, but to place this Waveroller on sea bottom and to reflot it when come necessary together with trained local divers. As well a lot of different things around naval operations.

Waveroller just ready to the first succesfull submerge test in summer 2012.

3 wing Waveroller unit. 
The morning mist creates mysterious athmosphere, even Portuguese media noticed that in 2012

My wife, my daughter and my son were watching Waveroller test submerging operation inside Peniche harbour 2012

Winter visit in Lofot, Norway 2016

I had a pretty incredible good fortune with weather, I got a number of brilliant landscape pictures only with my cell camera. Yes defenetly Lofoten is worth of visit especially in winter. Because if you are lucky the snow scenery can be painted white in an amazing way. Even the sun was low, with this winter landscape. Plus couple of calm days, a shooting succeeded can be possible even for me. Thursday morning 7:00 we left Ballstad "rörby", a cabin kind of old fishing accommodation which is usually built on top of the water. Those "rörby" things are sufficient here.

Rörby cottages, just 200m from our "rörby" place

Lähtö Lofooteilta, Narvik ja Suomeen

Minulla oli aika uskomaton onni kelien suhteen, sain useita loistavia maisemakuvia kännykkäkameralla. Kyllä Lofooteilla kannattaa käydä talvellakin, sillä jos on tuuria lumi on maalannut maisemat aivan upeiksi. Nyt oli vielä aurinko matalalla, mutta valaistus silti loistava ja talvimaiseman lisäksi pari tyyntä päivää, joten kuvaaminen onnistui vaikka en mikään sen kummempi kuvausalan mestari olekaan. Torstai aamulla 7.00 jätettiin Ballstadin "rörby" mökki eli sellainen vanha kalastusasumisto joka on rakennettu yleensä veden päälle, niitä täällä riittää.

Turska ateria

Päivä alkoi taas aika lupaavasti, tämä kuva meidän kämpän ikkunan edustalta
.

3 helmikuuta 2016

Edellisenä yönä taivaalla näkyi valtavat revontulet. En ole koskaan nähnyt näin valtavia revontulia, Ne peittivät koko taivaan ja muuttivat muotoa koko ajan. Yritin ottaa muutamia kuvia niistä